Nyt se sitten tulee portista yli, hieno homma. Iloinen, itseensä tyytyväinen pentu oli odottamassa mua Bondin kanssa ulko-oven takana. Ei se kovin kauaa ollut väärällä puolella ollut, koska pissat oli vielä oikeassa paikassa, mutta ilmeisesti viimeiset pari tuntia olivat olleet tylsiä. Ja väsynytkin se oli, alkoi nuokkua heti kun tultiin pieneltä metsälenkiltä takaisin ja sammui keittiön lattialle ilman mitään sähläämistä, rankka päivä. Ilmeisesti päivittäinen reisitreeni Bondin kanssa on tuottanut tulosta, aikas komeat lihakset takajaloissa ja niitä vissiin on nyt sitten käytettykin. Onkohan se kiivennyt vai hypännyt? Alastulo tuskin on ollut kovin hallittu.

Laitoin nyt koirahuoneen puoliksi, niin että se joutuu tulemaan ensin kompostikehikon yli Ansan puolelle ja sitten vielä portista. Ihan vaan mielenkiinnosta kuinka paljon se on valmis näkemään vaivaa ulos päästäkseen. Taitais ton haitariovenkin kiinni laittaminen auttaa tässä tapauksessa, Bondia ei kyllä sekään pysäyttänyt. En haluaisi kuitenkaan Kompan loukkaavan itseään pakotouhuissaan. Mutta tytöt vois pitää silti erillään, silloin voin jättää niille osan aamupalasta leluihin askarreltavaksi. Ansan pitäisi kunnioittaa aitoja sen verrran ettei hyppää pennun puolelle syömään vaikka siihen pystyykin. Vai kunnioittaako sittenkään.

Tänään käytiin taas kaupunkikävelyllä. Meinasin ensin ottaa Kompan yksin lenkille, mutta jo muutaman kymmenen metrin käveltyäni totesin homman ihan älyttömäksi. Kompa ei näe mitään järkeä kävellä mihinkään yksinään ja kun kuitenkin nyt olisi tarkoitus saada koko lauma käyttäytymään paremmin arkilenkeillä, palasin hakemaan Bondin mukaan. Se osoittautui loistavaksi ideaksi, herra käveli kuin unelma ja tartutti rauhallisuutensa pentuunkin. Muutaman kerran jouduin Kompalle muistuttamaan, että saako Bondin kimppuun hyökätä pysäytystarkoituksessa, mutta suurin osa matkasta käveltiin oikein mallikkaasti eikä Bondi ahdistu Kompan ojentamisesta kuten Ansa. Ansan kanssa kävin sitten yksin lenkillä, senkin kanssa saa vielä tehdä töitä, jos haluaa sen oppivan nätin vieressä kävelyn. Taidan jättää BH-kokeeseen menon sittenkin vaan haaveeksi, sen verran vaikeaa Ansalle on olla reagoimatta kaikkeen mahdolliseen ympärillä tapahtuvaan.