Kompa oli tänään tokokurssilla tosi pätevä, olen niin iloinen sen tekemisistäPusu. Ei järkyttävää rähinää koko ajan, se reagoi luopumiskäskyyn ja oli muutenkin rauhallisemman oloinen kuin ennen. Pää tietysti kastui nytkin, kun hiukan piti välillä muistuttaa tuijottamisen ei-kannattavuudesta. Sain sen jopa menemään sivulla maahan ja pysymään siellä hetken, uskomatonta. Se pystyi myös hetken istumaan sivulla, eikä vain käväisemään aina välillä. Täytyy nyt kunnolla riemuita, kun ei tiedä onko tämä kuinka pysyvää fiksuuntumista.

Me pystytään myös tekemään melko kivoja remmilenkkejä, Kompa pysyy suurimman osan matkasta järkevällä ravilla. Jossain kohtaa sillä kuitenkin taitaa tulla väsy, kun kaasupoljin painuu pohjaan ja muuta asentoa siinä ei sitten olekaan. Silloin pitää kietoa se remmiin ja kuljettaa jonkin aikaa malliin matkalaukku, näyttää varmaan ihan hirveältä koiranrääkkäykseltä, mutta kun mikään ei auta siihen hepulointiin ja Ansa ja Bondi ahdistuvat sekopennusta. Sitten hetken päästä voidaan paketti avata ja matka jatkuu hienosti yhteistyössä. Hassu otusHymy.