Pitkästä aikaa viikonloppu ilman mitään ihmeellistä tekemistä. Eli vois luulla, että aamulla sais nukkua normaalia pidempään. Mutta Pinkon mielestä voidaan ihan yhtä hyvin nousta kuudelta kuten aiemminkin, hieno koiranilma metsässä, siis sinne kastumaan. Tiedän, että Pinkon varmaan sais tukkimaan turpansa, mutta kun Kompa kuitenkin on myös herännyt, siihen ei auta enää mikään. Ulkoilun jälkeen ruokakupit nenien alle ja itse viltin alle sohvalle jatkamaan unia, oikeastaan aika kivaa tämäkin. Ja koirutkin on ihan nätisti yhdeksään asti, sopii kyllä mulle.

Eilen oltiin koko porukka rallailemassa Raisiossa, Pinko tykkäsi kovasti tästä touhusta. Pitäis saada sille vaan hiukan enemmän kestoa tekemiseen, sen mielestä kaikki tarttee tehdä sata lasissa, kuola poskella, äkkiä, heti, heti ja palkat tänne nyt! Bondilla oli myös intoa enemmän kuin malttia, nyt täytyy alkaa sen kanssa touhuta enemmän. Kompakin seurailee mua ihan pätevästi, mutta sen viimeisetkin istumiskyvyt on haihtuneet, mä en vaan jaksa yrittää enää sitä, olkoon jaloillaan.

Sitten käytiin Naantalissa pitkällä remmilenkillä, Kompa teki tosi hienoja namiohituksia. Tällä porukalla remmeily on helpompaa, koska Pinko kulkee nätemmin kuin Ansa eikä se ahdistu Kompan keulimisista.

1289755279_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1289755311_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lepäilyä lenkin ja pesun jälkeen. Ja Pinko on aloittanut lelujen jemmaamisen. Se myös kantaa niitä, kuten muutkin täällä ja tuo välillä vihjeeksi, että voitaiskos vähän kiskoa.

Tänään ajettiin hallille katsomaan mahdutaanko treenaamaan. Jonkun verran oli porukkaa paikalla, mutta Pinkon kanssa se ei haitannut, tehtiin pari hyvää vetoa. Kontaktitkin sujuu ja vitsi, että se tekee hienosti noita mutkaputkia, joissa aina saan Ansan väärään päähän. Pinko lukee paljon paremmin oikean pään, vai oletanko mä vaan sen osaavan ja teen itse paremman ohjauksen? Sitten hain Kompan ja kun se vielä tyhjensikin itsensä siinä kävellessä, niin ajattelin viedä senkin halliin ainakin opettelemaan rauhoittumista, koska viereisellä radalla oli haukkuvia ausseja. Mutta Kompsis yllätti positiivisesti: alkuhaukkujen jälkeen se teki töitä keskittyneesti, uskalsin ihan rennosti pitää sitä vapaana ja otettiin hyppyjä, putkea ja puomia. Puomilta se kyllä mielellään hyppää alas, mutta en pysty siihen puuttumaan mitenkään. Ansahan teki samaa aluksi, sitähän ei voinut pitää kiinni, kun se ahdistui liikkumattomaksi, Kompalta taas menee viimeinenkin tasapaino, jos alan säätää jotain. Jotta menköön miten menee, ei sitä kauheesti näytä noin korkeelta alas hyppääminen häiritsevän. Matalaa puomia vois olla hyvä käyttää, jos ei se olisi niin hankalasti saatavilla. Rimoja en varmaan voi koskaan nostaa maksikorkeuteen, mutta kiva kun hyppää edes medejä. Bondikin pääsi hurvittelemaan esteille, rimat matalalla se veteli intopiukalla. Ja sitten hiukan tokoa perään. Ja pitkä lenkki päälle koko poppoo.

Mielenkiintoista muuten miten paljon Pinko kerjää koko ajan. Jos siis otetaan huomioon käsitykseni siitä, että se pidetään melkoisen hyvässä kurissa kotonaanSilmänisku. Tämä ilmeisesti todistaa oikeaksi kuvitelmani, että fiksu koira kyllä oppii ihan itse yhdistämään jääkaapin avaamisen tai pussin rapinan johonkin syötävään, vaikkei sille koskaan mitään annetakaan.

1289756428_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1289756662_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ansa ja Kompan silmät hohtaa sinivihreinä, kultsujen ja leon silmät ovat olleet oransseja ja ajattelinkin kelpieiden olevan siis erilaisia. Mutta Pinkokin on oranssihehkuinen. Onko tämä siis sukupuolikysymys? Harmittaa kun kerrankin sais Kompan seisomaan jotenkin fiksusti ja vielä hiukan samanlailla kuin äitinsä ja äidinäitinsä, niin sitten se kuva on epätarkka, höh. 

1289756898_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1289756930_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Pinko flirttaa Kompan kanssa. Ja tästä tytöstä hiukan pojat pääsi tänään pärähtämäänkin toisilleen, on se vaan niin ihanan viaton pikkuenkeli, mitäh, eikö poikakaveria saakaan vaihtaa lennossa, eikö?Pusu Bondi haastoi sisällä Kompan painiin ja musta salama (tai hiilisäkki, kuten kaveri kauniisti sanoi) ei tästä oikein pitänyt. Mutta eipä siitä pahaa meteliä enempää aiheutunut ja hyvin näyttävät taas mahtuvan viereisille sohville makailemaan.