20 pitkää päivää kotona, auto liikkui kaksi kertaa, kun kävin kouluttamassa (ja säästäväinen ihminen tekee tietysti kaikki muutkin asioimiset sillä samalla ajolla), mutta koirat ulkoili vain lähialueilla. Ja hitto, että oli tylsää! Eilen sain sitten Ansan ja Kaskun mukaan ja me kolme tyttöä oltiin niin iloisia hallituokiostamme. Ansan kanssa haettiin vaan hyvää fiilistä, kun lauantaina on kisat pitkästä aikaa, vaikka eihän sitä fiilistä varsinaisesti hakea tarvinnut, mihinkäs se nyt olisi kadonnut. Kasku kokeili tietysti kepittelyä ja suorien suoritus oli odotetusti kadonnut tauon aikana. Tiukasta aikataulusta johtuen en alkanut kujia viritellä, tehtiin vaan rataa ja hyvin tehtiinkin. Tänään kävin katsomassa, josko olis ollut Kaskun uudella ryhmällä treenit, kun pakkanen hieman haittaa harrastamista, mutta yksin saatiin touhuta, ihan rauhassa. Myöhemmin tosin luin, että treenit oli peruttu vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Mikä minusta ei kyllä ole mikään syy perua. Miksi pitää rangaista niitä innokkaita tulijoita, jos kaikille ei sovi? Itse toki pärjään, mulla on avain ja pystyn treenaamaann itsenäisestikin, mutta kaikilla ei välttämättä ole samaa mahdollisuutta. Itse treeni oli loistava. Ansa teki hyvää radanpätkää, mielenkiintoista nähdä huomenna millä mallilla kisayhteistyö taas on. Kaskulle viritin kepit 6 suoraa ja 6 hieman kujaksi, hienosti sujui ja sen jälkeen sitten meni kaikki suoraan. Kyllä se siitä pikku hiljaa alkaa tajuta, mutta ehkä seuraavalle en opeta ensin vaan kuutta ja tee sitä vielä ilmeisesti liian pitkään. Sitten pätkä iloista rataa ja taidettiin me ottaa puomiakin muutamaan kertaan. Halusin kokeilla teoriaa siitä, että kun vaan juoksuttaa täysillä koiraa ylösmenon, se ei loikkaa kontaktin yli. Koska kameraa ei tullut mukaan, en voi ihan varmaksi sanoa, mutta ehkä siinä on jotain perää, myönnetään.

Ja vaikka kuinka rakastan, rakastan, niin välillä kyllä ottaa tiukasti päähän puoliaivoisen aivoitukset. Pitkän aikaa sen ruumiintoiminnot ovat olleet mun vallassani: kun sen kolme kertaa päivässä kantaa (estää kiihtymisen ja epäoleellisista asioista kiinnostumisen) tiettyyn paikkaan pihametsikköä, se on käynyt asioillaan. Ja keskimmäisen kerran on voinut jopa korvata remmilenkillä 3-4 valinnaiseen paikkaan ja hommat on hoidettu. Ja nyt yht'äkkiä, ei mitään. Siinä se seistä möllöttää, eikä ole mukamas mikään hätä. Ehkä ei olekaan, ei se sisällekään ole tehnyt, mutta olis sille vaan mukavampaa saada jäädä Bondin kaveriksi koko kämppään, nyt joutuu sitten portin taakse hyppimään ja kuolaamaan. Mutta on kaveri ainakin kohtuu väsynyt, kun taas pois sieltä pääsee. Ja mikä minä olen vaatimaan, että pitää käydä kolme kertaa päivässä vessassa, jos kerta kaksikin riittää, kunhan ei ala öisin herättämään, siitä emäntä tulee hyvin äkäiseksi. Paitsi, jos on oikeesti hätä, eikä herätä, siitä emäntä saattaisi tulla vielä äkäisemmäksi.