Huomenna mä näen Ansan, ihanaa. Paitsi jos se murjottaa ja ei halua nähdä mua...Mutta ainakin se tuntuu viihtyvän ja olevan ihan oma itsensä siellä, hyvä niin.

Sain Bondille leikkausajan varattua, lääkäri vaan naureskeli ettei hän yleensä noin pitkälle ole tottunut ottamaan varauksia. Täytyyhän nämä asiat nyt suunnitella kunnolla vaikka ymmärrän tietenkin, jos hänelle tulee tarve muuttaa aikaa, kun noilla kunnanlääkäreillä on ilmeisesti muutakin tehtävää kuin hoitaa näitä lemmikkipuudeleita.

Aamupäivällä Bondin kanssa metsälenkillä, hiukan siellä ammuttiinkin jossain, mutta urheasti (tyhmästi) jatkettiin kuitenkin rämpimistä. Tuli taas mieleen se jostain aikoinaan lukemani, että lauman etenemisjärjestyksestä metsäpolulla voi lukea yksilöiden paikan laumassa. Kärjessä menee Suuri Metsästäjä, sitten lauman jäsenet ja viimeisenä Johtaja, varmistamassa, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Toivottavasti ei pidä paikkansa, koska mä kuljen aina keskellä. Aikaisemmin Cowboy hoiti peränpidon, myöhemmin se on ollut Ansa, Bondi on aina viilettänyt edellä. Tänään huomasin kuitenkin Bondin pitävän enemmän yhteyttä muhun, olikohan se stressaantunut kun olisi pitänyt hoitaa metsästäjän lisäksi johtajankin tehtävät ja katsoa etten minä vaan eksy.

PK

Tänään kokeilin esine-etsintää, kun se on jäänyt aika vähiin. Ari vei kolme esinettä metsään, Bondi sai katsoa aluksi ja sitten me käytiin nurkan takana kääntymässä ja takaisin alueen laidalle. Olin yllättynyt kuinka hyvin B lähti hakuun, vauhdilla metsään ja nopeasti takaisin esine, nahkalompakko, suussa. Mahtavaa, edes yksi asia näyttäisi sujuvan ainakin näin alkuun kivasti. Toinenkin esine, villahanska, tuli nätisti. En ottanut enää riskiä kolmannen esineen kanssa, jos vaikka muovinen barbie olisi ollut vähemmän kiva kannettava, mutta kun yhdessä käytiin sitä hakemassa, hyvin nousi maasta sekin. Eihän toi niin tarkka ole suustaan ollutkaan, kunhan ei ole mitään höyhenistä, pahalta haisevaa, kuten varis. Hiukan tuli kyllä mieleen, josko kuitenkin pitäisi kokeilla vielä sillä variksellakin kun niitä edelleen jossain ikijäässä pakastimen pohjalla lojuu. Sitten otettiin samoilla lämmöillä metristä, siitä tulee kyllä meidän tosi ongelmakohta. Ei millään yli ilman kosketusta ja kun vielä se paluuhyppykin jää varmasti tekemättä, alkaa olla melko puutteellinen suoritus.