Onpas ollut vauhdikasta viime aikoina eikä se tästä edes vähään aikaan hiljene, pentu tulee perjantaina kotiin! Ansan sain jo eilen kotiin, ihanaa, ja se on ihan kuin ei olis poissa ollutkaan. Ei mitään paniikkia Bondin kanssa, ennenhän jo parin päivän poissaolo sai sen kiljumaan ja matelemaan Bondin edessä, mutta nyt se on ihan normaali ja itse asiassa ratsasteli jo ekan kerran ruunatulla kultaisella täysiverisellään, jihaa!

Mutta annetaas ensin Bondin leikkausraportti. Ilmeisesti kaikki meni hyvin, nyt harkitsen jo sen jättämistä ilman kauluria yöksi. Ensin kyllä ajattelin, että miksi ihmeessä tuotan tällaista tuskaa ihan terveelle otukselle, mutta kai tämä nyt kuitenkin oli ihan järkevää. Viikko sitten siis leikattiin ja aluksi nukuin sen kanssa sohvalla, pidin tassusta kiinni ja lohdutin pientä potilasta. En tiedä häiritsikö sitä enemmän kauluri vai kivut, mutta aika levoton se pari yötä oli. Ehkä olisi ollut rauhallisempi jos olisin vaan jättänyt sen yksin, mutta enhän mä raaskinut. Päivät se oli mun kanssa töissä tai siis autossa ja pääsi lenkille ruokiksella. Alusta asti käveli ihan reippaasti, kivaa tietysti kun sai kaulurin silloin pois. Piehtaroi pitkin sammalikkoa ja venytteli onnellisena aina kun vapautui kamalasta pöntöstä. Tiet on niin likaisia tällä hetkellä, että kävellään vaan metsässä. Ja mitä järkeä on liimata koiran kiusattuun vatsanahkaan liimalaastari, kysyn vaan. Niitä on ihan järkyttävä repiä irti itsestäänkin ja toi koira ei nyt ainakaan ymmärrä että tämä jotenkin sen oloa parantaa. No, onneksi se märkänä lähti melko hyvin ja pystyin karaisemaan itseni kiskaisemaan kunnolla kun se taitaa koiran kanssa kuitenkin olla parempi tapa kuin se pikku hiljaa kiduttaminen mitä itseni kanssa vastaavassa tilanteessa yleensä harrastan. Housujakin kokeilin, mutta ei nekään oikein olleet hyvät.

Loppuviikosta pönttö päässä pystyi sitten jo tekemään kaikenlaista, kuten varastelemaan ruokaa muovitynnyreistä ja repuista ja kiipeilemään portaita ylös, jolloin mun oli kyllä pakko nousta katsomaan pääseekö se myös itse alas vai kompastuuko pönttöön ja katkaisee niskansa. Mutta kaikkeen ilmeisesti tottuu. Paitsi pönttö päässä on mahdotonta nostaa koipea, se ilmeisesti vaatii ensin poskikosketuksen kohteeseen, pönttö päässä meni hirveäksi murinaksi kun ei onnistunut, reppana.

Mutta nyt näyttää tosi hyvältä ja koska en ole kertaakaan illan aikana yllättänyt bondia nuolemasta vehkeitään, se saa nukkua ensi yön ilman suojavarustusta.