Reissu jatkuu: tiistaiaamuna lähdettiin tutustumaan Loudeaciin, vaikka hotellin respasta meille rehellisesti ilmoitettiin ettei kaupungissa ole mitään mihin tutustua. Auto päätti vilkutella keltaista hälyvaloa ja ilmoittaa että, "motorie anomalie mitälie jne." eikä suostunut starttaamaankaan, että pikkasen siinä ehdittiin hermostua. Katja kipaisi kysymässä, mitäs fordi nyt yrittää meille kertoa ja eihän se sen kummempaa kuin, että määräaikaishuolto olis tulossa. Ja kuten kaikki hienot laitteet, resetoimalla päästiin myös käynnistymättömyysongelmasta: noustiin ulos, pantiin ovet lukkoon ja uusi lähestyminen, johan lähti laakista, ihme vehje.

Keskustasta löydettiin yllättävän paljon kaikenlaista katsottavaa, ennakkovaroituksista huolimatta. Oli kirkko, jos toinenkin, suklaapuoti, jonka herkut on todellakin yliarvostettuja, jollei suorastaan pahoja ja supermarketti, josta saatavia suklaita jää kaipaamaan. Vaikka saattaahan Suomestakin saada hyviä suklaalevyjä, ei vaan yleensä ole ollut täällä tapana jämähtää karkkihyllyjen kohdalle hamstraamaan makeaa. Kevätkukat kukkivat, smurffit tanssii katolla ja joka puolella on ihania aitoja, muureja, kaltereita, ihanaa, mäkin haluun muurikalteriaitayhdistelmän! Ja huomatkaa myös kiviset sähköpylväät. Ranskalaiset ovat tuhonneet kaikki metsänsä ja nyt ne tekee kaiken kivestä. Ja hiukanko on ikävä ranskalaista kahvia, kuuman maidon ja tuoreen croissantin kera.

1300386868_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300386906_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300386930_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300387028_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300387050_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Käytiin myös paikallisessa autokorjaamossa kysymässä jos vaikka ihan vaan sulake olis mennyt siitä tupakansytkäristä. Toimistotäti ymmärsi sen verran englantia, että sai jonkun tyypin katsomaan autoa ja me kauheesti vaan osoiteltiin ohjekirjasta pistokkeen ja sulaketaulun kuvia. Aikansa se konepellin alla jotain tonki, hiukan epäiltiin, että tietääkö yhtään mitä on tekemässä, mutta oikea sulake löytyi lopulta ja todettiin ikävä kyllä ehjäksi. Päätettiin sitten pärjätä sillä tavarakonttilatauksella.

Indy-herra sai Hinkun lämpenemään hiukan enemmän kuin maanantaina, mutta seurusteluasteelle jäätiin edelleen. Lähdettiin sitten seuraamaan heidän agilitytreenejään. Mun mielestä aika samanlaista touhua kuin meillä. Katja taisi olla lievästi ilmaistuna eri mieltä. Mitään lämmittelu-jäähdyttelyjuttuja ei ilmeisesti harrasteta, eikä takkeja, vaikka melko viileätä alkoi illalla jo olla.

1300388767_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1300387946_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yötä oltiin Josselinin pikkukaupungissa, ihana paikka. Niin ihana, että oltiin siellä sitten loppujen lopuksi 4 yötä. Kiva huone ja sulhasen luo lyhyt matka. Hotelli joen rannalla, vastapäätä hieno linna, ikkunasta idyllinen näkymä.

1300388601_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300388687_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300388650_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300388623_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Paikallisessa creperiessa käytiin syömässä pariinkin kertaa, sitten tuli mitta täyteen isännän painostusta saada meidät puhumaan ranskaa. Keskiviikkona myöhäisaamiaisella oli niin lämmin, että minä sain kasvoni punottamaan auringosta, hieman hienoa! Ja Katja oli onnellinen saatuaan eteensä lautasellisen vuohenjuustonyyttejä jäätelöllä, makunsa kullakin.

1300388715_img-d41d8cd98f00b204e9800998e1300388738_img-d41d8cd98f00b204e9800998e